Uraohjaajalla on merkittävä rooli, jotta työmarkkinatieto olisi tehokasta uraohjauksen kannalta.  Työmarkkinatiedon sisällyttäminen uraohjaukseen käsittää seuraavat osa-alueet:

  • Valitse tietylle asiakkaalle tai asiakasryhmälle tiettynä ajankohtana soveltuva työmarkkinatieto;
  • Välitä työmarkkinatietoa tehokkaasti asiakkaalle uraohjauksen yhteydessä
  • Käsittele ja vastaa kysymyksiin, jotka saat sähköpostitse, puhelimitse, sekä Internetin, sosiaalisen media tai muiden digitaalisten viestintäalustojen kautta.
  • Rohkaise asiakasta toimimaan itsenäisesti työmarkkinatiedon parissa
  • Edistä työmarkkinatiedon käyttöä etsivän työn strategioita hyödyntäen

Alla oleva taulukko keskittyy erilaisiin työmarkkinatietoihin, joista voi olla hyötyä urasuunnittelun eri vaiheissa.

Uratiedon käsittelysykli [2]

Kuvaus

Työmarkkinatietous

Viestintä

Ulkoinen kysyntä: tunnistetaan tarve, mistä seuraa, että on tehtävä ammatinvalintapäätös

Sisäinen tila tai reaktio: miltä henkilöstä tuntuu, kuinka hän käyttäytyy tai toimii vastatakseen tarpeeseen[3]

 

Analyysi

Lisätään kokemuksesta, arvioinnista, ohjauksesta ja harjoitteluista saatavaa itsetuntemusta: mitä ovat omat arvot, intressit, osaaminen ja työpreferenssit

Lisätään tietämystä erilaisista töistä ja ammateista

Kyky käsitellä tätä tietoa ja metakognitioita (millaista tietoa minä tarvitsen?)

Annetaan tietoa ammateista, koulutuksesta, harjoitteluohjelmista sekä yhteydestä koulutuksen ja harjoittelun ja työn välillä. Esitetään työmarkkinatietoa useissa eri muodoissa, jotta vastattaisiin asiakkaan tarpeisiin ja oppimistapoihin

Annetaan tietoa työelämästä (rakenteesta, instituutioista, toimialoista, työlainsäädännöstä, käytännöistä, vaatimuksista jne.)

Sovitetaan yhteen osaaminen ja työpreferenssit mahdollisten ammattien ja työmarkkinoiden kysynnän kanssa

Synteesi [4]

Tunnistetaan ja valitaan vaihtoehtoja, joita kavennetaan 3–5 vaihtoehtoon ammattia, opiskelua tai ohjelmaa kohden

Sovitetaan yhteen osaaminen ja työpreferenssit mahdollisten ammattien ja työmarkkinoiden kysynnän kanssa (jatkuu, tarkennetaan)

Arvottaminen

Arvioidaan vaihtoehtojen kustannuksia ja hyötyjä

Priorisoidaan ja tehdään alustava valinta

Tarkat tiedot vaihtoehdoista (suositukset, videot, verkkolähteet, yritysvierailut jne.)

Tiedot vaatimuksista, jotta opiskelu- tai työpaikkaa voisi hakea

Täytäntöönpano

Valinnan suunnittelu ja toteutus

Käytännön tietoa esim. hakumenettelyistä, ansioluetteloista jne.

Viestintä

 

Arvioidaan ulkoista kysyntää ja sisäistä tilaa.  Ollaanko valintaan tyytyväisiä? Voinko toteuttaa valintani?

 

Lähde: mukaillen CASVE-sykliä, Peterson, et al. 2003

Cedefop on laatinut ruudussa esitetyn lähdeluettelon ohjaustoiminnasta. Työmarkkinatieto on usein olennaisessa osassa monissa ohjaustoiminnoissa.

Lähdeluettelo ohjaustoiminnalle (Cedefop)

Tiedotustoiminta

"Tienviitoitus – Varmistetaan, että tarjolla on tarkat tiedot olennaisista tahoista ja niiden tarjoamista ohjauspalveluista, jolloin asiakkaat voivat valita itselleen ja tarpeisiinsa sopivimmat lähteet. Tienviitoitus on selkeästi tärkeää ohjauspalveluihin pääsemisessä ja sen voi mukauttaa kulttuurisesti, esimerkiksi reagoimalla kielellisiin rajoituksiin ja tiivistämällä oleelliset tiedot erityisissä aahanmuuttajapalveluissa." "Tiedotus – Tarjotaan (työmarkkina)tietoa työhön, koulutukseen, työharjoitteluihin ynnä muihin liittyvistä mahdollisuuksista arvottamatta tai painottamatta vaihtoehtoja." Ohjaus – Autetaan sekä yksilöitä että ryhmiä tulkitsemaan tietoa ja valitsemaan sopivimmat vaihtoehdot.

Uranhallintataitojen kehittäminen

"Neuvonta – Työskennellään yksilöiden kanssa auttaen heitä löytämään, selkeyttämään, arvioimaan ja ymmärtämään omia kokemuksiaan ja tutkimaan mahdollisia vaihtoehtoja ja strategioita niiden viemiseksi käytäntöön." "Mentorointi – Tarjotaan yksittäisille henkilöille ja ryhmille tukea, jotta he voisivat voittaa henkilökohtaiset esteensä ja hyödyntää potentiaaliaan. Siihen, millaista mentorointi on, vaikuttavat suuresti ohjaajan osaaminen, arvot, toimintajärjestelmät ja persoonallisuus sekä hänen kykynsä toimia roolimallina." "Arviointi – Autetaan yksilöitä muodostamaan jäsennelty käsitys omasta koulutuksellisesta ja ammatillisesta kehityksestään, jotta he voisivat tehdä tietoisia päätöksiä (työssä, koulutuksessa jne.) tarjolla olevien mahdollisuuksien merkityksellisyydestä. Arviointimenetelmiä, kuten psykologisia testejä (esim. GATB ja BTPAC) ja osaamisportfolioita on ryhmitelty." "Opetus – Suunniteltu ja systemaattinen oppimiskokemusten edistäminen, jotta oppijat voisivat saavuttaa tietoa, taitoja ja osaamista. Ohjauksessa opetuksen tarkoituksena on pääasiassa edistää uranhallintataitoja, joita sovelletaan menetelmiin, kuten ansioluettelon ja avointen työhakemusten laatimiseen, työnhaku- ja ajanhallintamenetelmiin sekä viestintätaitoihin." "Tutustuminen – Tarjotaan työkokemusta, työkokeiluja, tutustumista koulutukseen sekä muita mahdollisuuksia, joiden avulla yksilöt voivat saada itse suoraan kokemusta selventämään päätöksiään."

Suora tuki ja valmiuksien kehittäminen

"Mahdollistaminen – Tuetaan yksilöitä ja ryhmiä neuvotteluissa organisaatioiden kanssa tarjoten työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia tai vaikuttaen niihin." "Puolestapuhuminen – Neuvotellaan suoraan organisaatioiden kanssa sellaisten yksilöiden tai ryhmien puolesta, joilla saattaa olla ylitettävinään erityisiä esteitä. Puolestapuhuminen on mahdollistamista seuraava askel, jolla saattaa olla suuri merkitys maahanmuuttajille." Verkostoituminen – Luodaan yhteyksiä yksittäisten henkilöiden ja organisaatioiden välille ohjaustarjonnan tukemiseksi ja parantamiseksi.

Olennaisen tiedon hallinta ja laadunvarmistus

"Seuranta – Otetaan yhteyttä ohjaustoimenpiteiden jälkeen sen arvioimiseksi, tarvitaanko ohjausta lisää ja millaista ohjausta tarvitaan, mitkä ovat ohjauksen välittömät seuraukset ja urakehitys ja mitä yksilöt ovat mieltä ohjauspalveluista." "Palautteen antaminen – Kootaan ja järjestetään tietoa yksilöiden ja ryhmien tarpeiden perusteella ja kannustetaan tarjoajia reagoimaan sopeuttamalla tarjontaansa." "Hallinta – Laaditaan ja toteutetaan johdonmukaisesti ohjausohjelmia, jotta ne kestäisivät ja kehittyisivät, ja varmistetaan samalla tarkoituksenmukainen tarjonta ja laadukkaat materiaalit, tieto ja työvoima, säännöllisellä ja jäsennellyllä arvioinnilla. Toimivasta laadunvarmistusjärjestelmästä, joka perustuu tehokkaaseen seurantaan ja palautemekanismeihin, on suurta hyötyä hallinnalle." "Innovointi/järjestelmämuutokset – Tuetaan toiminnan ja sen perustana olevien menetelmien sekä hallintakäytäntöjen kehitystä tarjonnan laadun parantamiseksi. Innovointi edellyttää  aadunvalvontajärjestelmien perustamista yhteisten kriteerien mukaisesti ja se liittyy vahvasti alueellisen ja kansallisen tason aloitteisiin. Kohderyhmän erityisyys tulee ottaa huomioon, jotta mahdollistettaisiin esimerkiksi onnistunut vertaisoppiminen tarjoajien/järjestelmien välillä."

Monet uraohjaajat ovat sitä mieltä, että työmarkkinatietoa on tarjottava ”yhdessä asiointipisteessä”, keskitetyssä paikassa, johon on koottu yhteen kaikki työmarkkinatieto. Näin ei usein kuitenkaan ole. Ohjaajien kannattaa mahdollisesti luoda oma portfolionsa tärkeimmistä työmarkkinatiedon hallintatyökaluista, joita he pitävät hyödyllisimpinä työnsä kannalta. Luettelo tai portfolio voi olla yhdistelmä ulkoisista lähteistä (oppaat, tietokannat, verkkosivustot) ja sisäisistä lähteistä (esitykset, oppimispelit, luennot, kyselyt/visailut), jotka uraohjaaja tai hänen työpaikkansa on laatinut. 

Monet hankkeet tarjoavat ohjausta ja tietoa useille käyttäjäryhmille, mutta jotkin niistä keskittyvät tiettyyn käyttäjäryhmään. Alla on annettu mielenkiintoisia esimerkkejä.

 
HANKKEITA MONENLAISILLE KÄYTTÄJÄRYHMILLE

Edistyksellinen työkalu, joka sisältää työmarkkinatietoa ja uraohjausta: eGuidance (Tanska) www.ug.dk/evejledning
Latvian valtion työvoimatoimiston urakehitysportaali on useille käyttäjäryhmille, ts. nuorille, aikuisille ja työnhakijoille, kohdennettu työkalu: http://www.nva.gov.lv/karjera/

Vinkki: käytä verkkosivujen käännöstilaa, jos haluat lukea verkkosivun. Käytettävissä on myös selkokieliversio.

 
HANKKEITA TIETYLLE KÄYTTÄJÄRYHMÄLLE

Koululaiset: Het Beroepenhuisin yläkoulu (Flanderin alueella Belgiassa) on erikoistunut koulutus-ja uraohjaukseen 11–14-vuotiaille. Lisäksi ohjausta on mukautettu koululaisille, joilla on erityistarpeita (heikommat kognitiiviset kyvyt), ja maahanmuuttajataustaisille koululaisille. www.beroepenhuis.be.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat: Suomessa TET-tori auttaa opiskelijoita peruskoulun viimeisenä vuonna (15–16-vuotiaat) saamaan suurimman hyödyn työelämään tutustumisjaksostaan. Työelämään tutustumisjakso on keskeinen osa koululaisten uraohjausta ja työelämäharjoittelua.  http://peda.net/veraja/tori

Työssäkäyvät/Iäkkäämmät aikuisopiskelijat: Julkisten työvoimapalveluiden BIZ-uratietokeskukset (Saksassa) ovat alkuperäisten asiakkaidensa (koululaiset) lisäksi kehittäneet ohjaukseen lähestymistavan aikuisasiakkaille, esim. muutaman vuoden tauon jälkeen työmarkkinoille palaaville.

Kuinka tieto- ja viestintäteknologia ja työmarkkinatieto voivat tukea elinikäistä ohjausta?

Tieto- ja viestintäteknologian tulo on avannut mahdollisuuden luoda ja toteuttaa lukuisia työkaluja, joita voidaan käyttää neuvonnassa ja elinikäisessä ohjauksessa.

 

  • Käytettävissä on erilaisia tiedotustyökaluja, jotka sisältävät hyödyllistä työmarkkinatietoa, kuten ammattitaito- ja työmarkkinaennusteita sekä tietokantoja ammattialoista, avoimista työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista jne.
  • Elinikäiseen ohjaukseen voidaan käyttää monenlaisia viestintätyökaluja, kuten video-cv:itä, verkkoportfolioita, sopivan uran hakuohjelmistoja, pikaviestimiä ja sosiaalisia medioita jne.

 

Uraohjausta tarjoavat ohjaajat ja organisaatiot voivat yhdistellä erilaisia TVT-työkaluja tai valita tietyt työkalut ohjauspalvelujensa tarjoamiseen.

 

  • Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että tiettyyn toimintatapaan erikoistuneilla ohjaajilla, jotka ovat siinä hyviä, olisi samat erityistaidot myös kaikista muista tyyökaluista.
  • Monikanavaisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että eri kanavien kautta jaettaisiin samaa tietoa, vaan se voi myös merkitä, että kullakin kanavalla on erityinen tarkoitus ja että eri kanavat täydentävät toisiaan.
  • Esimerkiksi pikaviestipalveluilla saatetaan viestiä asiakkaiden kanssa sen jälkeen, kun he ovat jo käyneet henkilökohtaisessa haastattelussa, tai sosiaalisen median työkaluilla keskitytään nuoriin ja koulutusvalintoihin.

 

Uraohjaajat ovat useimmiten saaneet koulutuksen tieto- ja viestintäteknologiasta ja heillä on käytettävissään ne erityiset työkalut, joita he tarvitsevat työssään. Tämän työkalupakin tarkoituksena ei siis ole “opettaa” tieto- ja viestintäteknologian taitoja, vaan auttaa ohjaajia pohtimaan, mitä vaikutuksia uusilla työmarkkinatietoon liittyvillä teknologioilla on, ja tekemään tietoisia päätöksiä, kuinka niitä parhaiten hyödynnetään heidän palveluissaan. 

 

Uraohjaajan kannattaa pohtia ainakin seuraavia seikkoja:

  • Kuinka hän voi lisätä omaa ymmärrystään saatavilla olevasta tieto- ja viestintäteknologiasta tuetakseen heitä, jotka etsivät työmarkkinatietoa urasuunnitteluun
  • Kuinka verkko-ohjausta voidaan käyttää, sillä yhä useammat julkishallinnot siirtyvät sähköiseen hallintoon  ja kannustavat kansalaisia viestimään ja olemaan vuorovaikutuksessa kanssaan Internetissä"
  • Kuinka hän voi tunnistaa uusia entistä tehokkaampia ja nopeampia työskentelytapoja
  • Kykeneekö hän arvioimaan asiakkaidensa valmiuksia käyttää työmarkkinatietoa ja TVT-työkaluja
  • Kuinka hän voi rohkaista asiakastaan itsenäisemmäksi ja itsevarmemmaksi
  • Ryhmätyöskentelyyn osallistumista ja ehdotusten esittämistä esimiehille tunnistettujen huolenaiheiden ratkaisemiseksi"
  • Omien tieto- ja viestintäteknologian ja työmarkkinatiedon taitojensa tunnistaminen
 
Esimerkkejä:
  • Etsivä työ: Eri maista on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää etsivässä työssä. Belgiassa Le Forem viestii nuorison kanssa Facebookin kautta julkisten työvoimapalvelujen edistämiseksi. Facebook-sivulla on yli 10 000 seuraajaa. Lisäksi YouTuben kautta jaetaan videoita julkisista työvoimapalveluista, ja Twitterissä nostetaan esiin koulutusmahdollisuuksia. Italiassa nuorisotakuuviestintäsuunnitelman puitteissa vuosina 2014–2015 jaettiin verkko- ja mobiilikampanjoilla tietoa erityisille kohderyhmille.
  • Verkkoportfolio: Jotta verkkoportfolio olisi tehokas ratkaisu työmarkkinoiden epäkohtien poistamiseksi, sen on oltava osa yleistä toiminta-alustaa.  Alankomaissa hiljattain järjestetty Let’s Connect -projekti osoittaa, että työkalu ei toimi irrallisessa kontekstissa. Verkkoportfolioiden on toimittava linkkinä eri organisaatioiden tai ympäristöjen välillä. Tämä saavutetaan vain vaihdettavan tiedon jonkinasteisella standardoinnilla. Tiedonvaihto on riippuvaista siitä, että eri osapuolilla on yleinen ja yhteinen käsitys tiedoista (esimerkiksi osaamisesta, joka ilmaisee “laadukasta” tietoa). (Lievens, 2015)

 

  • Osallistutko uraohjauksen ammattilaisten kouluttamiseen? Tieto- ja viestintäteknologian ja työmarkkinatiedon koulutusopas esimiehille ja uraohjaajille löytyy tästä.
  • Kiinnostaisiko sinua lukea käsikirjaa, joka käsittelee hallinnollisia seikkoja työmarkkinatiedon, tieto- ja viestintäteknologian ja elinikäisen ohjauksen alalla? Se löytyy tästä.