Olet täällä

Millaisia työmarkkinatiedon taitoja tarvitset?

Uraohjaajien on osattava etsiä työmarkkinatietoa, arvioida sen laatua, nivoa sitä mukaan ohjaukseen ja edistää elinikäisessä ohjauksessa käytettävien työmarkkinatiedon työkalujen parantamista.

Uraohjaajan tulee voida:

  • Tuntea työmarkkinatiedon käsite elinikäisen ohjauksen kannalta
  • Tuntea erilaiset työskentely-ympäristöt: julkinen ja yksityinen sektori, yritykset.
  • Hakea ja etsiä työmarkkinatietoa
  • Validoida työmarkkinatiedon lähteitä: mitkä ovat luotettavia ja laadukkaita lähteitä
  • Luoda keskitetty asiointipiste, portfolio tärkeimmistä työmarkkinatiedon lähteistä, jotka tukevat päivittäistä työtä
  • Valikoida asianmukaiset työmarkkinatiedot erilaisille asiakasryhmille
  • Ymmärtää ja tulkita työmarkkinatietoa
  • Osoittaa yksilöille laadukkaat lähteet ja työkalut
  • Opettaa yksilöitä käyttämään työmarkkinatietoa itsenäisemmin
  • Ohjata asiakkaita työmarkkinatiedon parissa (valittava tiedot ja käsiteltävä niitä tehokkaasti asiakkaan kannalta)
  • Hallita tieto- ja viestintäteknologian taidot: digitaalinen lukutaito ja uudet viestintätavat jne.; käsitys siitä, kuinka käyttäjät integroivat uusia teknologioita elämäänsä ja kuinka sovittaa työmarkkinatiedon levitys sen mukaisesti
  • Työskennellä uusia viestintätapoja ja teknologioita käyttäen

Kuinka voin saavuttaa nämä taidot? Voit oppia ja pysyä ajan tasalla esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Perustaidot työmarkkinatiedoista uraohjauksen osalta saat tästä työkalupakista ja koulutusmateriaaleista, joihin on viitattu tässä työkalupakissa"
  • Voit osallistua työmarkkinoita käsitteleviin työpajoihin ja seminaareihin. Ne voivat olla toimialajärjestöjen, henkilöstöhallintoyritysten, julkisten työvoimapalvelujen jne. järjestämiä. Voit myös osallistua organisaatiosi tai ulkopuolisen tahon järjestämään lisäkoulutukseen. Muuta toimintaa saatat löytää myös uraohjaajille tarkoitetuista ammatillisista verkostoista. Voi olla mielenkiintoista jakaa kokemuksia muiden uraohjaajien kanssa sekä omassa organisaatiossasi että sen ulkopuolella.
  • Aiempi kokemus työvoimaneuvojana tai muusta työstä voi olla hyödyksi
  • Verkostoituminen: saatat saada kiinni työmarkkinoiden sykkeestä ja laajentaa uraohjaajien työmarkkinatiedon verkostoa myös tekemällä yhteistyötä paikallisten työnantajien ja työnantajaverkostojen kanssa omalla alueellasi. Hyödynnä paikallisia työllisyyskumppanuuksia, tee yhteistyötä toimialajärjestöjen ja julkisten ja yksityisten työvoimatoimistojen kanssa, kouluttaudu lisää, jaa kokemuksia muiden uraohjaajien kanssa, tee yritysvierailuja jne.
  • Taitojaan voi hioa myös itsearvioinnilla. Yritä oppia tuntemaan, mikä toimii omassa työssäsi hyvin työmarkkinatiedon sisällyttämiseen. Mikä ei toimi? Miksi? Tämä työkalupakki voi auttaa parantamaan työmarkkinatiedon käyttöä elinikäisessä ohjauksessa.
  • Jos asiantuntemus työmarkkinatiedosta ei mielestäsi ole organisaatiossasi riittävällä tasolla, kerro esimiehille, mikä merkitys on panostamisella työmarkkinatiedon käyttöön liittyvään osaamiseen.
 
HANKKEITA, JOTKA SISÄLTÄVÄT TYÖMARKKINATIETOON LIITTYVÄÄ TUKEA URAOHJAAJILLE
 
ELINIKÄISEN OHJAUKSEN HANKKEITA, JOISSA PAIKALLISET SIDOSRYHMÄT OVAT VAHVASTI MUKANA

Työmarkkinatietoa tulee pitää keskeisellä sijalla tai olennaisena taitona uraohjaajien ammattiprofiileissa ja toimenkuvissa. Cedefopin laatima ammattiprofiili löytyy asiakirjasta, johon tässä on viitattu. Työmarkkinatieto on myös keskeisessä osassa Euroopan unionin elinikäistä ohjausta koskevassa ohjeistuksessa. 

Mikä on elinikäisen ohjauksen, tieto- ja viestintäteknologian ja työmarkkinatiedon teoreettinen perusta?

Uraohjaajan lähestymistapa elinikäiseen ohjaukseen kuvastaa teoreettisia lähestymistapoja. Tärkeää on tutkia lisää näiden lähestymistapojen alkuperää ja osata sijoittaa itsensä tähän kenttään. Uusista tutkimuksista voi saada uusia näkökulmia. Jos sinua kiinnostaa, voit seurata eri asiantuntijoiden työtä alalla julkaisujen, konferenssien, blogien jne. kautta.

Voit katsoa joitakin mielenkiintoisia näkemyksiä akateemisilta asiantuntijoilta jäljempää.

Tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvien lähteiden typologia elinikäisessä ohjauksessa

Tämänhetkiset Euroopan unionin tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvat lähteet uratiedotuksen ja -neuvonnan alalla on luokiteltu Law & Wattsin (1977) kehittämän DOTS-mallin mukaan.

Offer, M., 1997, A Review of the Use of Computer-Assisted Guidance and the Internet in Europe, National Centre for Guidance in Education, Dublin.

OECD, Watts, A.G, 2001. The Role Of Information And Communication Technologies In An Integrated Career Information And Guidance System

 
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAAN POHJAUTUVIEN LÄHTEIDEN TYPOLOGIA ELINIKÄISESSÄ OHJAUKSESSA

Päätöksenteon oppiminen (D)

Päätöksenteon oppimista koskevia resursseja ovat täsmäytysjärjestelmät, joiden avulla käyttäjät voivat liittää oman profiilinsa sopivaan koulutus- tai työympäristöön. Tuloksena he saavat luettelon niistä mahdollisuuksista, jotka parhaiten vastaavat omaa profiilia. Tähän sisältyvät myös sisältövapaat päätöksentekoon tarkoitetut resurssit, jotka on suunniteltu, jotta käyttäjät voisivat tutkia vaihtoehtoja systemaattisesti, tasapainottaen tiettyjen vaihtoehtojen suotavuutta suhteessa niiden saavuttamisen todennäköisyyteen.

Tietoisuus toimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista (O)

Resurssit koskien tietoisuutta toimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista ovat mm. tietokannat opiskelu- ja/tai työmahdollisuuksista. Niissä on hakukriteerivalikot, joiden avulla käyttäjät voivat etsiä omia tarpeitaan vastaavia tietoja. Tietokannat saattavat sisältää mm.: koulutus-/oppilaitoksia tai koulutuskursseja; ammatteja, työnantajia ja vapaita työpaikkoja; vapaaehtoistyön mahdollisuuksia; sekä tietoa yrittäjäksi ryhtymisestä. Jotkin tietokannat sisältävät työmarkkinatietoa kysynnästä ja tarjonnasta. Tietokannoista löytyy myös esimerkkejä työsimulaatioista, joiden avulla käyttäjät voivat itse kokeilla tiettyjä ammattialoja.

Itsetuntemus (S)

Itsetuntemusta koskevat resurssit on suunniteltu avuksi käyttäjille itsearviointiin ja sellaisen profiilin kehittämiseen, joka täsmää sopivien opiskelu- ja työmahdollisuuksisen kanssa. Resursseja löytyy yksinkertaisista itsearviointilomakkeista psykometrisiin testeihin; myös mm. vapaata yhteisöllistä ideointia (“brainstorming”).

Elämän muutostilanteiden kohtaaminen (T)

Elämän muutostilanteiden kohtaamiseen liittyvät resussit auttavat käyttäjiä toteuttamaan päätöksiään. Tällaisia resursseja voivat olla mm. tuki toimintasuunnitelmien ja ansioluetteloiden laatimisessa, hakulomakkeiden täyttämisessä ja opiskelu- tai työhaastatteluihin valmistautumisessa; tai apu rahoituksen järjestämisessä koulutusta tai yrityksen perustamista varten.

Keskitetty asiointipiste

Intialais-isobritannialainen yritys Manipal City & Guilds on hiljattain suorittanut tutkimuksen, jossa käsitellään vakaamman ja käyttökelpoisemman työmarkkinatietojärjestelmän luomista Intiaan. Tutkimuksen mukaan kaikki useista lähteistä tulevat tieto-/datavirrat tulisi yhdistää samaan tietojärjestelmään. Tätä yhtä tietojärjestelmää tulisi pystyä käyttämään yhdestä rajapinnasta, johon pääsee helposti ja joka on käyttäjäystävällinen (esimerkiksi verkkoportaali). 

 
Esimerkki, jossa monta tietolähdettä kootaan yhteen ja samaan tietojärjestelmään

http://www.lmiforall.org.uk/

Manipal city & guilds (2013). Towards a More Effective Labour Market Information System in India. ILO DWT for South Asia & Country Office for India.

Kohti yhteisöllistä (ura)kehittymistä

Elinikäisessä ohjauksessa voidaan käyttää sosiaalista mediaa moniin tarkoituksiin ja sillä on monia tehtäviä, jotka vaikuttavat tarjottavaan palveluun, kuten ovat osoittaneet Kettunen et al. (2015). Tutkimuksessa tunnistettiin, että sosiaalisella medialla on uraohjauksessa neljä eri tehtävää. Ensinnäkin sosiaalista mediaa voi käyttää uraohjauksessa yksinkertaisesti tiedonjakoon. Toiseksi, ja seuraavana askeleena, sosiaalinen media nähdään välineenä kahdenväliselle viestinnälle. Kolmanneksi sosiaalinen media voidaan nähdä interaktiivisena työskentelytilana. Neljänneksi sosiaalinen media on nähty tapana kehittää uraa yhteisöllisesti, kun asiantuntemus voidaan jakaa ja merkityksellisiä urakysymyksiä voidaan työstää muiden yhteisön jäsenten kanssa.

Kettunen, J., Sampson, J., Vuorinen, R. (2015). Career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services. Jyväskylän yliopisto

Digitaalinen kahtiajako

Eräs tärkeä seikka, joka usein nousee esiin, kun puhutaan digitaalisesta kirjallisesta aineistosta elinikäisessä ohjauksessa yleisesti ja sosiaalisessa mediassa ja uraohjauksessa erityisesti, on digitaalinen kahtiajako (katso Bimrose et. al (2010), Sampson et. al. (2015)). Ensimmäisen vaiheen digitaalinen kahtiajako merkitsee kuilua eri väestöryhmien välillä; osalla on käytettävissään tietokoneita ja Internet, ja osalla ei. Tietotulvan ja viestintäteknologioiden jatkuva laajeneminen tuo yhteiskuntaan uutta eriarvoisuutta, tällä kertaa tieto- ja iestintäteknologian käyttötavoissa. Tätä on kutsuttu “toisen vaiheen digitaaliseksi kahtiajaoksi”. Tässä käsitteessä eriarvoisuus lisääntyy asteittain koskien TVT-laitteiden käyttötapoja, eikä niiden saatavuutta. 

Bimrose, J., Barnes, S. (2010). Labour Market Information (LMI), Information Communications and Technologies (ICT) and Information, Advice and Guidance (IAG): The way forward? Wath-upon-Dearne: UK Commission for Employment and Skills.

Bimrose, J., Barnes, S.-A., & Atwell, G. (2010). An investigation into the skills needed by Connexions personal advisers to develop internet-based guidance. Reading: CfBT Education Trust.

Kettunen, J. Sampson, J., Vuorinen, R. (2015). Career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services. Jyväskylän yliopisto

Sosiaalinen media etsivässä työssä

Etsiväksi työksi työmarkkinoilla voidaan katsoa kaikki sellaiset toimet, joilla tunnistetaan ja tuetaan ei-perinteisiä ‘asiakkaita’, joita ovat esim. epäaktiiviset, työvoimapalvelujen piiriin kuulumattomat nuoret, maahanmuuttajat, kehitysvammaiset jne. Etsivän työn menetelmiä on paljon. Hall, et.al. (2015) on tunnistanut seitsemän erilaista menetelmää, riippuen toimenpiteiden voimakkuudesta. 

Sosiaaliset verkostot voivat tarjota helppokäyttöisen ja tehokkaan työkalupakin tiettyjen palvelujen, kuten uraohjauksen, edistämiseksi ja esiin nostamiseksi. Etsivän työn työntekijät raportoivat säännöllisesti käyttäen sosiaalista mediaa eräänä tärkeimpänä viestintäkanavanaan työvoimapalvelujen piiriin kuulumattomien nuorten kanssa, sillä se on usein eräs pysyvistä seikoista näiden elämässä (Hall et. Al, 2015). Lisäksi sosiaalisen median avulla voidaan järjestää tapahtumia ja sillä on myös useita toiminnallisia etuja. Sosiaalista mediaa voi nopeasti päivittää ja räätälöidä tietylle kohderyhmälle sisällön ja kielen osalta. Menetelmän kustannustehokkuuden ansiosta voidaan tavoittaa suuri yleisö. Eduista huolimatta uraohjaajien on otettava huomioon, ettei kaikilla ole riittävästi digitaalista lukutaitoa palvelujen käyttämiseksi.

Hall, AM., Metcalfe, H., Irving, P. (2015) PES practices for the outreach and activation of NEETs. Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, Bryssel.

Collapsible section
Collapsed by default